Taloyhtiön paras asunto

Vähän aikaa sitten minuun iski kauhea kateus. Kävin tontilla ja tajusin ensimmäistä kertaa luonnossa, että Niilon ja Venlan kattoterassilta tulee olemaan aivan ylivertaiset näkymät muihin Toivon asuntoihin verrattuna. Meidän olohuoneesta, jos oikein tähystää, näkee alas katua enintään kaksi pihaa eteenpäin. Eikä siinä vielä kaikki: niistä maisemistaan mokomat naapurit tulevat nautiskelemaan meidän asunnon päällä. Ihan sananmukaisesti.

Ja se myytävä asunto, se on koko yhtiön suurin. Niiden kodinhoitohuone tulee olemaan isompi kuin meidän koko eteinen.

Sitäkään ei täällä blogissa ole vielä taidettu paljastaa, että Heikin ja Helkun olohuoneeseen tulee parvi – how cool is that!

Mutta toisaalta: Me olemme saamassa jo pitkään unelmoimamme yksitasoisen kodin. Meidän keittiöstä on suora näkymä sekä yhteiselle pihalle että omalle ulko-ovellemme. Takka ihan siinä olohuoneen, keittiön ja ruokailutilan sydämessä toteutuu juurikin meidän asunnossamme. Enkä voi oikein todeksi uskoa, että yksitasoisuudesta huolimatta saamme asuntoomme ikkunallisen portaikon.

Muiden hyvä ei ole meiltä pois, päinvastoin. Resurssit ovat kaikilla Toivon perheillä hyvin rajalliset, joten kaikkea ei (onneksi) voi saada. Ei omaan asuntoonsa. Mutta yhteensä me tulemme toteuttamaan valtaosan vuosi sitten postit-lapuille kirjaamistamme haaveista. Tavoitteena on taloyhtiö, jossa kaikilla asukkailla on mielestään yhtiön paras asunto.