Tässä kohdassa olen seissyt jo monena yönä. En
kumma kyllä paljon liiku, seisoskelen vain ja ihmettelen, tunnustelen. Katselen
olohuoneesta tästä sohvapöydän tienoilta keittiön suuntaan: vasemmalla takka,
oikealla terassi, edessä ruokailutila. Voin melkein tuntea lämpimän hiotun
betonilattian varpaideni alla ja takan hehkun poskissani. Huomaatteko, valkovuokotkin
on poimittu keittiöntasolle pieneen maljakkoon.
Olen mielikuvissani tässä samassa kohdassa aina,
kun puhumme tulevasta Toivon osuudestamme. Hyvin usein siis. Näkymä ja tunnelma
alkavat olla jo aika tuttuja, vaikkei niitä ole vielä olemassakaan. Tuleva koti
tuntuu yhtaikaa kovin todelliselta ja niin epätodelliselta.
Sisustusurakoitsijaa ollaan vasta
valitsemassa. Suunnitelmat on tehty jo kauan sitten, nyt vain vähän viilataan
ja valikoidaan. Ja sisustuksella tarkoitetaan tässä väliseiniä, portaita,
lattioita, ovia ja kiintokalusteita.
Ensi yönä, jos satun taas mestoille, pitää uskaltautua
ainakin eteiseen asti kurkkimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti