Unelmien järjestyssäännöt?

Ihan kohta päästään projektin mielestäni parhaaseen vaiheeseen eli asumiseen. Jotta elo Toivossa olisi mahdollisimman auvoisaa, tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Lupauduin sunnuntain treffeillämme luonnostelemaan taloyhtiömme järjestyssääntöjä. Mitä asioita sinun mielestäsi olisi unelmien järjestyssäännöissä? Mitä ei ainakaan olisi?

Googlaamalla löytää aika erilaisia järjestyssääntöjä. Pari lainausta:
Asokodit: "Yhteisten tilojen ja ulkoalueiden käytössä on noudatettava siisteyttä ja järjestystä."
Teekkarikylä: "Teekkarikylässä on käyttäydyttävä siten, että asukkaiden asu­misviihtyvyyttä ei kohtuuttomasti huononneta." Tai "[hiljaisuuden aikana] kaikenlainen muu melun aiheuttaminen kiellettyä, pois lukien oikeaoppisesti suo­ritettu teekkarihymni."

Ehkä jotain tältä väliltä? Onko kellään hyviä esimerkkejä "yhteisöllisistä" järjestyssäännöistä? Voisiko mukana olla myös järjettömyyssääntöjä? "Jokaisen lumisen viikon perjantaina on järjestettävä koko taloyhtiön yhteinen lumisota"

Perun puheeni

Väliaikaisasunnot ovat yhtä kärsimystä.

Eivät ole. Viiden hengen perhe mahtuu hyvin ja mukavastikin 30 neliön siirtolapuutarhamökkiin. Sen voi ottaa retken kannalta. No joo, aika pitkän retken.

En suostu muuttamaan keskeneräiseen.

Kyllä suostun, saako muuttaa heti? Valmiimpi se nyt on kuin viikko sitten.  

En halua, että meidän kotiin näkyy suoraan naapurista tai kadulta.

Äh, senkun näkyy. Jos kerran minusta erilaisia koteja on kiva nähdä, niin miksei meidän kotia saisi ohimennen katsoa.

Rakkaat tavarat tekevät kodin.

Eivät tee. Rakkaat ihmiset tekevät kodin.

Ei kotona tarvitse välttämättä olla sohvaa.

Kyllä pitää, ainakin meidän kodissamme. Missä me muuten pötköttelisimme, lukisimme, painisimme, kutoisimme, paijaisimme, torkahtaisimme, surffaisimme netissä, kutittelisimme, itkisimme, nauraisimme? Ruokapöydän ääressäkö? Kukin omassa huoneessaan?

Koululaisella on hyvä olla oma huone.

Ei kai? Eikö tärkeää ole, että koululaisella on tarvittaessa  oma rauha ja tilaa omille jutuille. Uni tulee hyvin veljien kanssa samassakin makuuhuoneessa. Ja askartelut on rennompaa tehdä siellä, mistä jälkiä ei tarvitse heti korjata pois.

Sisustukseen kannattaa valita mahdollisimman ajatonta ja tilaratkaisuissa kuunnella muiden kokemuksia.

Moni perhe kaipaa kuraeteistä – meidän perhe ei kaipaa. Kodinhoitohuone on kätevä – varmasti, mutta minä haluan viikata pyykkiä siellä, missä on muutakin elämää. Astiainkuivauskaappi on hieno suomalainen keksintö ja näppärä asia – silti, ei kiitos.  

Maku muuttuu.

Olen ruvennut keräämään perinteistä leikekirjaa haaveideni kodista jo melkein kymmenen vuotta sitten. Edelleen sivuille liimatut kuvat ja kirjatut ideat ovat minusta hienoja.

Haluan Birger Kaipiaisen syvänsinisen Kiurujen yö -tapetin.

Ei, tätä en sentään peru!  

Enää kuukausi!

Syksy saapui ja työt tontilla jatkuvat edelleen. Moni on kysynyt, olemmeko aikataulussa. Riippuu mitä aikataulua tarkoitetaan. Alkuperäisen aikataulun mukaan talon piti valmistua kesäkuussa. Sittemmin valmistuminen siirtyi elokuulle ja siitä syyskuulle. Tämän viimeisimmän aikataulun mukaan muuttoon olisi jäljellä enää kuukausi! Ja se näyttää oikeasti toteutuvan. Talo näyttää ulkopuolelta vielä noh hieman keskeneräiseltä, mutta asuntojen sisätilat valmistuvat vauhdilla.

On mahtavaa nähdä, kun valittu parketti asennetaan omaan asuntoon. Kuinka hauska sisäkatto Niilolle ja Venlalle tulee ja kuinka siisti voikaan olla Lotan ja Oopan betonilattia ja olohuoneen musta seinä. Pitääpä käydä ottamassa sisätiloistakin kuvia ja laittaa tänne nähtäväksi. Ihan kohta pääsemme oikeasti kantamaan muuttolaatikot uutukaiseen kotiimme. Erityisen kipeästi tätä odottaa Vaijojen viisihenkinen perhe, joka on asunut heinäkuusta asti evakossa siirtolapuutarhamökissä. Meidän lapsemme aloitti Olarissa päiväkodin ja uudelta kodilta olisi päiväkotiin kävelymatka, vanhalta ei oikein.

Mutta siis kuukausi! Ei tunnu enää missään.